Lehtikirjoitukseni elokuu 2025: Hallituksen esitys potkulaista kuopattava

"Millä hallituksen suunnittelema alisuoriutumisen irtisanomisperuste jatkossa täyttyy, mitataanko työtehokkuus tuotteen valmistus- tai myyntimäärällä, asiakastyytyväisyydellä vai esimiehen kanssa vietetyillä kahvihetkillä.

Mikä on esimiehen vastuu työnohjauksessa ja työpaikan positiivisen ilmapiirin luomisessa, jotta työntekijät eivät alisuoriutuisi?"

Lehtikirjoitukseni kesäkuu 2025: Työsopimuksen määräaikaisuuden peruste säilytettävä

"Suomen 2023–2027 hallitusohjelmaan on kirjattu esitys, jossa jatkossa vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen voisi solmia ilman erityistä perustetta, tätä lakimuutosta ollaan nyt viemässä vauhdilla eteenpäin / Vakituisten työsopimusten vähentäminen ja määräaikaisten työsopimusten keinotekoinen lisääminen, koskisi erityisesti nuoria aikuisia ja naisia, siirtäen esimerkiksi lasten hankintaa epävakaan työtilanteen ja toimeentulon vuoksi".

Lehtikirjoitukseni heinäkuu 2024: Työntekijöiden sunnuntailisiä ei saa poistaa.

"Vaikka tilastokeskuksen mukaan Suomen 2,4 miljoonan ihmisen palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli tammikuussa 3 160 euroa kuukaudessa, monen kiinteistö-, kauppa-, ravintola-, hoiva-, tehdas- ja kuljetusalan työntekijän lähtöpalkka on täysillä tunneilla alle 2 000 euroa kuukaudessa. Näille pienipalkkaisille kaikki ilta-, yö-, pyhä-, ylityö- ja kokemuslisät ovat tärkeä palkanosa, erityisesti 470 000:lle osa-aikatyöntekijälle".

 

Lehtikirjoitukseni huhtikuu 2022: Työtaistelut voidaan välttää.

Olisi toivottavaa että Suomessa työnantajaliitot joustaisivat, EK palaisi neuvottelupöytiin, eivätkä ammattiliitot kilpailisi keskenään palkankorotusesityksillä. Työntekijöillä on oikeus työtaistelutoimenpiteisiin, mutta lakot kertovat siitä, että neuvotteluprosessissa on mennyt jotain pahasti pieleen.

ISO KIITOS ammattiliitto JHL- vaaleissa äänestäneille. Jatkan 200 000 jäsenen ammattiliiton korkeimman päättävän elimen edustajiston jäsenenä 2022 – 2027.

Olen ehdolla JHL- edustajistovaaleissa 7.2 – 1.3.2022, äänestysnumerolla 43. Äänestysalue on koko Kaakkois - Suomi.

JHL- ammattiliittoon kuuluu noin 200 000 jäsentä. Olen ollut JHL- ammattiliiton korkeimman päättävän elimen edustajiston jäsen 2012 alkaen. Toimin myös muun muassa JHL- pääluottamusmiehenä ja kaupunginvaltuutettuna.

Olen ehdolla ammattiliitto JHL- edustajiston vaaleissa numerolla 43. Äänestysalue koko Kaakkois - Suomi.

Vaaliiteemojani: 1. Palkkoja-. palkanlisiä- tai työehtosopimuksia ei saa heikentää. 2. Koulutusta- ja työllistämistoimia lisättävä. 3. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteistyötä parannettava. 4. Työpaikan luottamusmies- ja työsuojelutoimintaa vahvistettava. 5. Ammattiliittojen toiminta ja sanoma lähemmäksi ihmistä.

Lehtikirjoitukseni syyskuu 2019: Postin palkkakiista vaarantaa suomalaisten työsopimusneuvottelut

"Kesken neuvotteluiden Posti toi neuvottelupöytään työehtosopimuksilla shoppailun ja satojen eurojen palkanalennuksilla uhkailun, jota Posti jo toteuttaa"

Lehtikirjoitukseni kesäkuu 2017 ”työehtosopimus tuo tasa – arvoa työelämään”.

Lehtikirjoitukseni kesäkuu 2017 ”työehtosopimus tuo tasa – arvoa työelämään”.

 

Paikallinen lehti oli keksinyt huomiota herättävämmän otsikon ”järjestäytymätön kuin myymälävaras”, joka on aiheuttanut enemmän keskustelua.

 

Lehtikirjoituksen toivomus on, että työntekijät ja työnantajat kuuluisivat itseään edustaviin edunvalvontajärjestöihin, jotka yhdessä rakentavat työelämän pelisääntöjä ja parempaa Suomea.

13.2.2017 JHL- opisto

Viikko alkoi Helsingissä JHL- opiston työehtosopimuskoulutuksella :)

Lehtikirjoitukseni toukokuu 2016 "JHL äänestää kilpailukykysopimuksesta".

"Edellä mainittu tarkoittaisi 2000 euroa kuukaudessa ansaitsevalle noin 3 – 4,5 prosentin eli 720 - 1080 euron vuosiansioiden pienentymistä vuoteen 2020 mennessä.

Kilpailukykysopimuksen yksi iso ongelma on se, ettei siinä millään tavalla ohjata työnantajia säästyneiden rahojen käytössä, rahat voidaan jakaa osakkeen omistajille lisäosinkoina, kuten tapahtui 2012 – 2015 työnantajien kelamaksun poistuessa ja yhteisöveron laskiessa kuudella prosentilla".